Yksi suomen ehkä kansainvälisesti menestyneemmistä taiteilijapareista voisi olla Marco Casagrande ja Sami Rintala. Tämä taiteilijatyöpari teki yhteistyötä vuosina 1999 ja 2003, ja moni heidän teoksistaan on jäänyt suomen taidehistoriaan merkkiteoksina.
Turussa syntynyt Casagrande keskittyy nykyisin pääosin arkkitehtuuriin. Yksi hänen kuuluisimmista projekteistaan on Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan suunniteltu uudenlainen, ekologinen asuinalue, joka noudattaa hänen ”kolmas kaupunki” -teoriaansa. Kuitenkin, 2000-luvun vaihteessa Casagrande keskittyi pääosin installaatioihin yhdessä työparinsa Sami Rintalan kanssa. Nykyisin Rintala toimii arkkitehtina ja on suunnitellut myös huonekaluja. Kuitenkin, hänet tunnetaan parhaiten taidemaailmassa juuri yhteistyöstään Casagranden kanssa.
Casagrande ja Rintala on palkittu vuonna 1999 Architectural Review-lehden palkinnolla. Kohteena oli heidän teoksensa Maaltapako, jonka tarkoituksena oli kuvata suomalaisen maaseudun tyhjenemistä. Tässä teoksessa Casagrande ja Rintala käyttivät teoksessaan hylättyjä maalaismökkejä, jotka oli nostettu ylös maanpinnasta tukevin puisin jaloin. Niiden oli tarkoitus kuvastaa mökkien kävelyä kohti Helsinkiä. Installaatio tehtiin Savonlinnan lähelle sijaitsevalle pellolle. Teokseen liittyi myös performanssi yhteistyössä performanssitaiteilija Reijo Kelan kassa, jossa lopulta teokset sytytettiin tuleen.
Toinen Casagranden ja Rintalan kansainvälistä huomiota saanut teos on vuonna 2000 Venetsian taidebiennaaliin osallistunut teos 60 minutes man. Teoksessa arkkitehtipari istutti tammimetsän hylättyyn proomuun. Tämä proomu myöhemmin hinattiin biennaaliin Venetsiaan ja avattiin julkiseksi puistoksi. Teoksen nimi, 60 minutes man, tulee siitä, että teoksen puut on istutettu Venetsian kaupungin 60 minuutin aikana tuottaman viemärijätteen päälle. Puisto on siis istutettu ihmisjätteen päälle. Työ on edustanut myös muissa teoskilpailuissa Suomea – muun muassa Japanissa ja Hollannissa.
Casagranden ja Rintalan teoksista löytyy myös hieman vähemmän tunnetumpia installaatioita. Muun muassa Norjassa sijaitseva kelluva sauna on saanut sosiaalisen median myötä paljon näkyvyyttä ja huomiota matkailijoilta. Heidän yksi viimeisimmistä teoksistaan oli taas Potemkin, rautainen puisto, joka rakennettiin pieneen kylään Pohjois-Japaniin. Puisto sisältää sisä- ja ulkotiloja, jotka ovat tarkoitettu pääosin meditaatioon ”jälkiteollisessa maailmassa”. Puisto on rakennettu entisen laittoman kaatopaikan päälle.
Casagrande ja Rintala ottivat kantaa teoksillaan suurelta osin ihmisen tuottamaan jätteeseen ja sen uudelleenkäyttämiseen. Ekologisuus on ollut tärkeässä osassa heidän urallaan niin installaatioissa kuin arkkitehtuurissakin.